Patatas bravas

Patatas bravas – Tossa de Mar

Patatas bravas eli rohkeat perunat ansaitsee oman lukunsa, sillä se on tapasruuista suosikkini. Tosin nyt on niin kuuma (joinain päivinä ei enää olla melkein vaan kokonaan tropiikissa), että ei maistu oikein muu kuin meloni. Potaatteja napostellaan sitten syssymmällä.

Patatas bravas on kotoisin Madridista, vaikka täällä Kataloniassa joku yrittäisi muuta väittää. Ruokalaji sisältää paistettuja perunoita ja tulista kastiketta tai valkosipulimajoneesia (alioli). Joka ravintolalla on oma variaationsa reseptistä.

Patatas bravas – el Biennal

Ei ole helppo löytää täydellisiä potaatteja. Jotkut eivät osaa paistaa perunoita rapeiksi. Toiset taas eivät viitsi panostaa soosiin vaan sotkevat päälle mitä tahansa majoneesia ketsupilla. Barcelonassa hyvät perunat olen saanut Ciudad Condalissa ja Poblenoussa el Biennal -ravintolassa. Tossa de Marin linnoituksen ravintolan perunat olivat ihan jees, mutta ravintolaan kannattaa mennä erityisesti maiseman ja jääkahvin takia (ei ole mikään jää ja kahvi kuten yleensä).

Laitan tähän autenttisen madridilaisen patatas bravas -reseptin. Kastike muistuttaa hieman ruskeaa kastiketta eikä sisällä tomaattia eikä ketsuppia. Perunoiden paistamisen jätän suosiolla muille. Öljyn tulee olla riittävän kuumaa ja lopussa lämpötila vielä nostetaan, jotta perunoihin saadaan rapea pinta.

kotikeittiön patatas bravas

Kastike eli salsa brava
2 rkl öljyä
1 pieni sipuli
1 tl paprikamaustetta (pimentón de la Vera)
1 tl tulista paprikamaustetta (pimentón de la Vera picante)
20 g vehnäjauhoa
2,5 dl kanalientä
suolaa tarvittaessa

Kuullota sipuli öljyssä. Lisää paprikamausteet ja jauho. Lisää kuumaa kanalientä pikku hiljaa. Keitä 10 minuuttia. Sekoita sauvasekoittimella tasaiseksi tai siivilöi. Tarkista suola.

---

Perunoita sopivasti
Öljyä

Pese, kuori ja leikkaa pienehköiksi lohkoiksi. Paista keskilämmöllä öljyssä kunnes ovat kullankeltaisia. Nosta lämpö pariksi minuutiksi ja paista pottuihin rapea pinta.

---

Alioli ilman kananmunaa
0,5 dl maitoa
1 dl öljyä
0.5-1 valkosipulinkynsi kuorittuna ja paloiteltuna
suolaa

Laita aineet kulhoon ja sekoita sauvasekoittimella. HUOM! Älä nosta sekoitinta vatkaamisen aikana vaan odota kunnes seos sakenee. Joskus ei vaan sakene – tuntemattomasta syystä. Mausta suolalla.
Toinen vaihtoehto on sekoittaa pilpottu valkosipulinkynsi valmiiseen majoneesiin.

---

Buen provecho!

Viikonloppu Barcelonassa

Yleensä viimeistään torstaina alkaa tehdä mieli pois tästä melukylästä pikkukaupungin rauhaan, mutta päätimme tällä kertaa ”puolikkaan appelsiinini” kanssa uhrautua ja viettää urbaanin kaupunkiviikonlopun.

Päivä alkoi – kuten tavallista – aamulenkillä mäki ylös ja alas. Asun lähellä Parc Güelliä, mutta viikolla puistossa ei voi juosta, koska aamulla portti on kiinni ja illalla on pimeää (tai päin vastoin). Katalonialaiset ovat tunnetusti säästäväistä kansaa (=umpipihejä), joten puistossa on muutama hassu lamppu, vaikka turisteilta nyhdetyillä pääsylipputuloilla laittaisi ties minkälaisen valaistuksen asukkaiden virkistykseksi. En ole katkera, mutta kuitenkin…

Kaloreita

Aamiainen kahvilassa sisälsi ainakin riittävästi energiaa. Sitten jalkaa toisen eteen ja kohti vanhaa kaupunkia eli suuntana Barri Gòtic.

Jättiläiset ja isopäät

Vanhassa kaupungissa vastaan tuli kulkue ”gigantes y cabezudos” eli jättiläiset ja isopäät. Ihan ei selvinnyt kulkueen tarkoitus, mutta perinne on keskiajalta peräisin ja yleinen Espanjassa ja Latinalaisessa Amerikassa. Ainahan sitä on kiva pukeutua joksikin ja marssia musiikin tahdissa.

Básilica de Santa María del Mar

Basílica de Santa María del Mar on monelle tuttu kirjasta ”Meren katedraali”. Knoppitehtävä: etsikää ikkuna, jossa on Barçan logo. Kun ikkunoita restauroitiin, intohimoinen Barçan kannattaja halusi teettää yhteen ikkunaan rakastamansa joukkueen symbolin.

Palau de la Música Catalana

Gaudin rakennukset on jo nähty, joten tällä kertaa ihailtiin musiikkipalatsia eli Palau de la Música Catalana. Kauniin rakennuksen restaurointiin liittyy (jälleen yksi) korruptiojuttu, jossa rakennusliikkeen rahoja meni miljoonittain sosialistipuolueen ja sen jäsenten taskuihin. Oikeudenkäynti alkoi monen vuoden tutkinnan jälkeen juuri pari viikkoa sitten.

Illalla vuorossa oli kabaree-esitys el Molino-teatterissa. Ei se huono ollut, mutta aika perinteinen. Lähes 40-vuotisen diktatuurin jäljet tulevat pikku hiljaa esiin, vaikka päältäpäin yhteiskunta on moderni ja kaikki on sitä samaa henkkamaukkaa, mäkkäriä ja ikeaa kuin missä tahansa muualla. Kulttuurielämä on erityisesti pienemmillä paikkakunnilla aika vaatimatonta. Jos ette ole nähneet (edes turisti-)flamencoa suosittelen kabareen sijaan esim. el Cordobés -tablaon flamencoesitystä. Huom! Katalonialaisten kansantanssi ei ole flamenco vaan sardana.

Ravintoloita on kaupungissa joka lähtöön, mutta yllättäen hyvien löytäminen ei ole helppoa. Kokeiltiin Gracian etiopialaista ravintolaa, joka oli ihan ok. Parempi (Addis Abeba) löytyy Santsin kaupunginosasta, mutta on vähän kaukana kaikesta ja perjantain kaatosateessa kulkuneuvoksi olisi tarvittu vene.

Ravintola, joka ei koskaan petä ja on ylivoimainen suosikki on Ciutat Comtal (tai espanjaksi Ciudad Condal). Menkää sinne, mutta varautukaa odottamaan. Klo 23.30 lauantai-iltanakin ravintolaan oli jonoa. Patatas bravas, kinkku ja mereneläväsalaatti vievät kielen mennessään.

Sanastoa:

Ciutat comtal (”kreivin kaupunki”). Barcelona on tunnettu kreivien kaupunkina. Kreivit hallitsivat Kataloniaa 800-luvulta 1400-luvulle. (huom! Olivat enimmäkseen ranskalaisia).

Quemaco (lausutaan ”kamaku”). Vapaasti suomentaen ”oi ihkua”. Leikkisä nimitys barcelonalaisille, jotka hokevat ihkua viettäessään viikonloppua maaseudun rauhassa. Käyttäessäsi ilmaisua varmistu keskustelukumppanin huumorintajusta etenkin jos on kyse barcelonalaisesta.

Vinkki:

Useat museot ovat sunnuntai-iltapäivisin klo 15 jälkeen ilmaisia ja kuukauden ensimmäisenä sunnuntaina koko päivän. Katedraaliin ja Santa María del Marin basilikaan pääsee ilmaiseksi ennen klo 13. Sunnuntaisin on messu. Gaudin museot ja Sagrada Familia eivät koskaan ole ilmaisia.