Snakker du norsk?

GoogleKaannos
Googlen kääntäjä on joskus huono idea…

Entäs miten se norja sujuu?
Ennen muuttoa ajattelin, että norja on ruotsia muutamalla pikku muutoksella. Valitettavasti niitä eroja on enemmän kuin muutama, joten ihan heittämällä kieli ei suju 🙄.

Olen kuitenkin ohittanut häpeävaiheen kielten puhumisessa, joten minua ei yhtään haittaa, vaikka puhekumppani rypistelee kulmiaan yrittäessään ymmärtää, kun puhun huonoa ruotsia hitaasti ja kovalla äänellä. Tähän asti on selvitty. Lisäksi kaikki puhuvat täällä englantia, mutta ainakin yritän aloittaa sillä ”skandinaavialla”.

Muutamat erot ruotsin ja norjan välillä ovat hiukan häiritseviä. Ihmettelin aluksi, miksi vuokranantajat etsivät ilmoituksissa hauskoja (rolig) vuokralaisia. Kunnes tarkistin, että norjaksi rolig tarkoittaa rauhallista.

Jotkut hyvin tavalliset sanat ovat myös ärsyttävästi täysin poikkeavat kuten titta (kikke), fråga (spørre), behöva (trenge), pojke (gutt), flicka (jente), kul (moro), fel (galt), komma ihåg (huske). Ja possessiivipronomini tulee hämäävästi pääsanan jälkeen (vennen min).

Norjaa on lisäksi kahta laatua: nynorsk ja bokmål, josta onneksi bokmål on 90% käytetty, joten nynorskilla en aio nyt päätäni vaivata. Kunhan saan huonon ruotsin käännettyä norjaksi, olen enemmän kuin tyytyväinen. Ehkä oppimista auttaa myös se, että norja kuulostaa minusta hiukan hassulta:on vaikea stressata, jos naurattaa.

Se lohdutus tässä on, että sitten (jos) kun olen oppinut norjaa, ymmärrän myös kirjoitettua tanskaa.

Kaunein norjan kielen sana on mielestäni kjæreste ❤️, ”rakkain”, joka tarkoittaa tyttö-, poika-, mies- tai naisystävää. Sana, joka puuttuu englannin tai espanjan kielestä, tai ainakin kuulostaa niissä kylmältä ja persoonattomalta (partner, pareja, novio).

Nähdään taas, ha det! 🙋🏼‍♀️

Olen muuttanut Muumilaaksoon

thisisit.jpg

”En laita ulko-oveani lukkoon, asun tuossa kilometrin päässä”, sanoi avaimia tuomaan tullut mies ja lisäsi:”jääkaapissa on olutta”. ”Heitä se sohva pois, jos haluat”, sanoi vuokraisäntä sohvastaan, joka kaipasi vain vähän imurointia. Paikallinen ”Tori.fi” oli täynnä ”Gis bort” eli annetaan ilmoituksia hyväkuntoisista huonekaluista.

Oslo1

Olenko muuttanut Osloon vai onko tämä sittenkin Muumilaakso?
Onko minulla naapureita lainkaan, kun mistään ei kuulu mitään? Ensimmäisenä yönä nukuin 11 tuntia. Kolmen vuoden univelat?

Kuten ehkä aikaisemmista kirjoituksista kävi selväksi, oli Espanjassa asuminen tullut sietämisen äärirajoille. Kuulostaa varmaan oudolta niistä, jotka tuskailevat Suomessa marraskuun pimeyttä, vesisadetta ja alkavaa talvea. Ja voihan siellä Aurinkorannikolla ihan kivaa ollakin, jos on eläkeläinen tai osavuotinen etätyöläinen, joka voi niin sanotusti poimia rusinat pullasta. Muille suosittelen vaikkapa Norjaa. Ihan vaan reilun viikon kokemuksella.

Oma kokemus jostakin maassa riippuu mielestäni ihan puhtaasta sattumasta: millaisen työpaikan ja asuinympäristön sattuu saamaan jne. Ja joskus vaan onni ei osu kohdalle. Jos perusasiat on kunnossa – eikä esimerkiksi heitellä katukivillä tai blokata vähän väliä kulkuvälineitä ja teitä – ei viihtymiselle ole estettä.

Täällä vuonojen maassa nyt ollaan, katsotaan miten käy!

oslo2.jpg

Huijataanko teillä ulkomaalaisia?

Meilläpäin huijataan. Ainakin yritetään niin perkeleesti.

Ite tein, pitäkää sapuskanne

Yleensä käyn ravintolassa vain Miehen kanssa tai jonkun muun espanjalaisen, jolloin huijaamisyritysten todennäköisyys on pienempi. Viime aikoina olen kuitenkin olosuhteiden pakosta ottanut enemmän riskiä, ja kuukauden aikana on käynyt jo kaksi ns. vahinkoa, jossa laskuun on yritetty ujuttaa kaksinkertainen hinta.

Haaveilen elämästä Norjassa, Suomessa, Saksassa tai jossain muussa rikkaassa maassa, jossa ei ole tarvetta varastaa muilta. Mietin myös kehitysmaissa työskentelyä. Nythän minua kohdellaan ikään kuin kehitysmaan auttajana, vaikka olen ihan tavallinen eu-kansalainen. Joku tässä hommassa mättää ja pahasti.

Miten teillä? Oletteko tahtomattanne huijareiden ja kerjäläisten rahoittajia?

Sitaatteja ja suklaata Suomessa

Kävin Suomessa. Oli kylmää, kaunista ja kallista.

Pilkkuvirhe hinnassa?

Siivosin varastoa ja totesin, että siellä on vain neljä laatikollista tavaroita, jotka ovat tärkeitä (minulle). Eli maallisen mammonan keräämisestä ei ainakaan voi syyttää. Sinne laatikot kuitenkin vielä jäivät, koska en edelleenkään tiedä mihin asettuisin ns. vakituisesti.

Vietin muutaman päivän luksuselämää, joka kohdallani tarkoitti vihreässä kamarissa loikoilua kirjojen ja lehtien parissa. Kello tikitti, välillä tein itselleni Oivariinilla ja Oltermannilla päällystetyn rievänpalan, hörppäsin juhlamokkaa mörkömukista ja nautin jälkiruuaksi Kingiksen tai Fazerinan. Espanjan vuodet ovat vahvistaneet jo ennestään helv*tin pihiä säästäväistä luonnettani, joten alkoholin kulutus jäisi Suomen hinnoilla yhteen saunalonkeroon viikossa. Ihmettelen, miten Suomessa alkoholi voi olla ongelma, sillä oma viinin juontini loppui Alkossa tekemäni turismikierroksen jälkeen kertalaakista.

Kerran päivässä kampesin itseni ylös ja tein metsälenkin rapsakkaassa alkukesän viileydessä. Voisiko näin elää loppuelämänsä? Tai edes siihen asti, kun kaikki kirjat on luettu?

Pihlajat kukassa

Kävin juhlistamassa myös uusia ylioppilaita ja kuuntelin puheita, joissa jaettiin sitaatteja ja elämänohjeita. Omia ohjeita ei taida olla muuta kuin esimerkkejä, mitä ei ainakaan kannata tehdä. Onneksi on fiksumpia.Tässä muutamia lausahduksia puheista ja viimeksi luetusta kirjasta.

”Suhtaudu koettelemuksiin lahjana. Kaikki on materiaa.”

”Miten paljon helpompaa olisi jos voisi saada koko elämänsä opastettuna kierroksena, kiitos.”

”Solujen uudistuminen mahdollistaa kaiken: uuden elämän, uuden asenteen, kirjaimellisesti uudestisyntymisen. Renessanssin.”

Miia Kankimäki: Naiset, joita ajattelen öisin.

”Ota maailma salarakkaaksi.” Esko Valtaoja

”Kaikki ovat omalla tavallaan neroja. Jos arvioi sitä, kuinka hyvin kala on oppinut kiipeämään puuhun, kala on epäonnistunut.” Albert Einstein

Näillä kuvilla mennään – Espanjan asuntoilmoitusten kauhugalleria

Espanja on yksi suuri ”Asuntokaupat sokkona” /Airbnb Kummelin tapaan. Suurta huviani onkin katsella espanjalaisia asuntoilmoituksia. Monesti kuvat ovat niin absurdeja, että ei voi muuta kuin ihmetellä niiden ottajan tarkoitusperiä.

Tässä pieni kooste surkealaatuisia näyttökaappauksia asuntoilmoituksista. Surkeita ovat kuvatkin, joten ei haittaa yhtään. Se, että porukalla ei tunnu olevan minkäänlaista itsekritiikkiä, on toisaalta myös hyvä asia: ei ole kovin suuria paineita onnistua juuri missään kunhan osaa tarpeen tullen feikata riittävästi.

1. Vähintään 10% kuvista telkkari on jäänyt päälle. Kuinka kauan sen sulkemiseen menee, kaksi sekuntia?


2. Kukas se siellä kurkistaa? Monesti kuvan reunassa on käsi, jalka tai oven takana kurkkii joku. Tuleeko henkilökunta kaupantekijäisinä?


3. Siivous on yliarvostettua puuhaa. Joskus on kyllä siivottu ja siitä todisteeksi on jätetty luuta, rikkalapio tai pesuaineet. Tai siivoojan röökit pöydälle.

4.Hei, mikäs tää nappula on? Eli kuvat lattiasta, maasta tai pimeästä nurkasta.  Vaikea yhtäkkiä keksiä miksi kuvat on otettu.

5. P*skan myyjät. Ns monen mahdollisuuksien kohteet, jossa mahdollisuuksien näkeminen voi välillä olla vähän haastavaa. Tai sitten on napattu jotain viiniä vahvempaa ennen kuvaustuokiota.

6. Kalliin p*askan myyjät tai vuokraajat. Näitä on erityisesti suurkaupungeissa kuten Barcelonassa. Tälle porukalle pitäisi tehdä mielentilatesti.


Bonuksena meillä on – kukas muu kuin mörkö!:D

pehmot
Taivas varjele mikä sieltä tulee!

Täältä ja täältä löydät Idealistan koosteet. Edullinen sisäuima-allas on suosikkini 😀 😀

Taas lääkärissä Espanjassa

monkeydoctor

Kaikkien aikojen lukuhitti blogissa on omasta mielestäni tylsähkö tarina siitä, kun kävin silmälääkärissä. Koska aihe ilmeisesti kuitenkin kiinnostaa, kerronpa tässä nyt sitten lisää lääkärikäynneistä.

Ainut hyvä asia Espanjassa auringon ja halvan viinin lisäksi on se, että lääkäriin pääsee julkiselle puolelle nopeasti. Tosin myös systeemi edellyttää sen, sillä kuten sanottu, ilman lääkärintodistusta töistä ei voi olla sekuntiakaan poissa. Niinpä siis korkeassa kuumeessa ja ankarassa vatsataudissakin pitää raahautua terveysasemalle dokumenttia hakemaan, vaikka sitten oksennukset olisivat pitkin terkkarin lattiaa. Ei voi mitään, itsepähän olette byrokratianne kehittäneet.

Lehdistä saimme lukea Antti Rinteen kokemuksista keuhkokuumeen (huonosta) hoidosta täällä Aurinkorannikolla. Oletan (ja voin olla siis väärässä), että kyseessä oli Vithas Xanit yksityissairaala, jossa häntä hoidettiin. Ensimmäinen virhe oli mennä yksityiselle puolelle hoidettavaksi. Täällä Espanjassa nimittäin julkinen terveydenhuolto on laadukkaampaa kuin yksityinen. Ja yleensä myös julkisen puolen palkat ovat parempia kuin yksityisellä puolella. Miettikää vaikka mitä tahansa firmaa Espanjassa ja funtsatkaa, onko tavoitteena ensiluokkainen laatu vai rahat pois asiakkaalta, niin että (halvin mahdollinen) henkilökunta pääsee baariin. Niinpä. Sitähän minäkin. Ei ole Esperit ja Attendot vain suomalaisten ongelma.

Eli: hankkikaa eurooppalainen sairaanhoitokortti ja menkää terkkariin, jos sairastutte lomamatkalla Espanjassa. Älkää menkö yksityiselle lääkäriasemalle tai yksityiseen sairaalaan ainakaan vakavammissa tapauksissa.

Espanjassa ei ole julkisella puolella hammashoitoa. Minulla on työnantajan osittain maksama vakuutus, ja kävin viime viikolla hammastarkastuksessa vakuutusyhtiön hammasklinikalla. Koska tasainen laatu ei kuulu espanjalaiseen kansanperinteeseen, aina on takaraivossa jännitys, että mitähän tästäkin taas tulee. No, tällä kertaa kaikki meni ihan ok. Pieni reikä paikattiin ja se kustansi 41 euroa. Tarkastus – joka täällä on se, että hampaat kuvataan – ja puhdistus eivät maksaneet mitään. Paitsi siis vakuutusmaksun, joka taitaa olla 16 euroa kuussa.

Se täällä on vähän erikoista, että asiakasta / potilasta kohdellaan vastaanotolla kuten huonekalua. Esimerkiksi ihotautilääkärillä kesken kaiken, kun olin lähes alasti ja lääkäri syynäsi luomiani, huoneeseen pyllähti naishenkilö, olisiko ollut sairaanhoitaja, joka muina naisina alkoi sättiä lääkäriä siitä, että tämä oli myöhässä.  Siinä sitten diskuteerasivat aikansa ihan kuin meikäläistä ei olisi ollutkaan. Myös hammaslääkäri ja assistentti jakoivat hampaitteni ääressä yksityiselämäänsä ja pohtivat, onko mäkkäri hyvä paikka järjestää syntymäpäiväjuhlia lapselle.

applePicture
Kuva: Pixabay

Yksityisellä vastaanotolla näköjään myös antibiootti”resepti” kirjoitetaan ilman potilaan nimeä jollekin lappuselle. Eli jos tarvitset nopeasti jotain troppia ilman turhia kommervenkkejä, käy huutelemassa toiveesi yksityislääkärin ovella. Muutoin ja etenkin julkisella puolella täällä rakastetaan kaikenlaisia tutkimuksia: verikokeita, kuvia, tutkimuksia ja analyysiä tehdään joka yskäisystä runsaasti. Mikäs siinä, jos veroeuroja riittää.

Suomen lehdissä on kovasti ollut juttua burn outista, masennuksista ym. mielen häiriöistä. Tuntuu kuin koko maa olisi vauvasta vaariin jonkun ahdistuksen vallassa. Kysyin kaveriltani, onko Espanjassa vastaavia ongelmia kellään ja hän ei oikein ymmärtänyt koko kysymystä. Sanoi, että on varmaan rikkaiden maiden ongelma moinen.

Vielä tuli mieleen, että Espanjassa töistä voi olla pois silloin, jos jotakin sukulaista pitää viedä lääkäriin tai sairaalaan. Harva se päivä on työkavereiden puoliso, äiti, isä, anoppi, lapsi, sisko tai kumminkaima saattajaa vailla. En tiedä, ovatko käynnit oikeita vai keksittyjä, mutta kovasti on porukalla fyysistä vaivaa vaikkei henkimaailman ongelmia kukaan tuntisi. Minulla on nyt niin pitkältä ajalta saattokäynnit piikissä, että taidan olla pari kuukautta pelkästään saattamassa sukulaisia lääkäriin. Kyllä siinä kestää, kun matkaakin on 4000 kilometriä!

PS. Vithasin vastaanotolla on valelääkäreiden lisäksi myös suomalaisia lääkäreitä.

Ikävä, rasisti, ikävä rasisti

dav

Jos ei jo tähän mennessä ole tullut selväksi, tämä minun ja Espanjan suhde on lähinnä match made in hell eikä heaven. Olen matkustellut aika paljon ja asunut jonkin aikaa myös USA:ssa, joten kieltäydyn syyttämästä itseäni tästä parisuhdeongelmasta. Tällä hetkellä siedämme Espanjan kanssa toisiamme jäätävän hiljaisen halveksunnan vallitessa. Onneksi ei ole pelkoa, että paikallisten kanssa olisi liiemmin kanssakäymistä. Tämä aluksi hieman häiritsi, kun kuvittelin, että asiaan kuuluu jotenkin integroitua yhteiskuntaan. Unohdetaan vaan suosiolla tämä hippien ja kukkahattutätien utopia, parempi kaikille.

Helmut
Suomessa olin mielestäni ns. hyvä ihminen: tein vapaaehtoistyötä ja ajattelin, että yhteisö on muutkin kuin ne ihmiset, jotka olen tuntenut 40 vuotta. Reilun kahden Espanjassa vietetyn vuoden aikana minusta on kuitenkin tullut oman elämäni Donald Trump: ilmastohysteriaa vastustava rasisti. Ennen kuin tuomitsette: On vaikea säilyttää periaatteensa, jos elää ilmastovälinpitämättömien rasistien joukossa.

tanssi1
Ilmastonmuutos oli Suomen vaaleissa tärkeä teema ja näyttää olevan myös kynnyskysymys hallitusneuvotteluissa. Espanjan vaalipaneelissa ei ympäristöasioihin tai ilmastonmuutokseen viitattu kuin korkeintaan sivulauseessa. Edellisissä vaaleissa taisi PP:n ohjelmassa olla jopa sellainen lause, että Espanja kyllä osallistuu ilmastotalkoisiin, jos EU sen rahoittaa. Miksi siis pikkuisen Suomen pitäisi sahata omaa oksaansa, jos täällä kukaan ei laita tikkua ristiin? Paitsi silloin, jos sen varjolla voi nyhtää vähän EU-rahoja itselle ja kavereille tekaistujen ympäristöohjelmien varjolla.

Espanjassa on ollut asutusta tuhansia vuosia, joten rasismi Espanjassa ei ole humalaisten möläyttelyä kuten Suomessa, vaan pikemminkin ”sivistynyttä” välinpitämättömyyttä, niskojen nakkelua ja kuoliaaksi vaikenemista. Maa elää turismista, mutta ”rento fiilis” on tuntematon käsite ja turisti vain välttämätön paha, jonka olisi syytä mennä kotiinsa pois häiritsemästä jahka on rahansa jättänyt. Anteeksi vaan, mutta kuulostaa ihan Afrikalta: valkoinen mies on rikas, hänen velvollisuutensa on rahoittaa vähempiosaisia. Tämmöisiä maita on EU:ssa, ollaanko siis samalla viivalla?

On muodikasta taivastella oikeistopopulisteja, kuten Vox ja Perussuomalaiset. Arvostan kuitenkin sitä, että nämä puolueet ovat avoimesti rasisteja eivätkä teeskentele muuta. On parempi sanoa suoraan kuin jäädä Hussein al-Taeen tavoin valheiden verkkoon. Kun täällä hiukan kaivaa niin johan tulee esiin espanjalaisten todelliset mielipiteet marokkolaisista, afrikkalaisista, dominikaaneista, romanialaisista ja turisteista (tähän niputetaan kaikki muut ei-espanjankieliset ulkomaalaiset). Mustalaisista nyt puhumattakaan.

Chile
Kuvat ovat Fuengirolan kansainvälisiltä markkinoilta. Olen iloinen, että paikallisille tarjotaan turvallista rajapintaa muihin kulttuureihin, vaikka se olisikin vain nakkisämpylä tai Helmutin yhden miehen bändi. Espanjassa asuu paljon eteläamerikkalaisia, joten näiden maiden casetat olivat ääriään myöten täynnä entisiä maanmiehiä ja -naisia. Chileläisten lasten tanssiessa näin, kuinka yleisö pyyhki vaivihkaa kyyneleitä silmännurkastaan ja ikävä oli käsinkosketeltava. Suomen casetassa en kuitenkaan mennyt kyynelehtimään Karhu-tölkkien viereen 😀

karhu